Avasin jonkin kuvalehden tai minkä lie mainospostin, ja näin otsikon jossa mainittiin avainsana "keski-ikä". Innostuin että tämänpä jutun luen, kun se kaiketikin sopii keski-ikäiselle. Mutta ei tarvinnut pitkälle edetä kun vastaan rämähti iänikuinen kammotus: vaihdevuodet. Ilmeisesti nainen on keski-ikäinen vasta sitten kun hänellä on jatkuva hikoilu, vapina ja muu yleinen vitutus (joita on kyllä kiitettävästi ollut jokaikinen kuukautiskierros myös sellaisen ilmiön parissa kuin PMS).

Mitä kummaa on siis nainen joka on iältään lähempänä neljääkymmentä kuin viittäkymmentä? Vaikuttaa välillä siltä että persona non grata. Ei todellakaan mitään merkillepantavaa ainakaan. Pitäisi kuulema olla ruuhkavuodet menossa, kun on murrosikäisiä lapsia. Niiden epävarmuuttaan olemuksessaan kirkuvien teinien vanhempina nelikymppiset ilmeisesti muuttuvat näkymättömiksi, ja mikäli nelikymppisellä ei ole lapsia, niin silloin on sellainen friikki ja oudoke että hän on näkymätön sen vuoksi että eihän hänen kaltaistaan itseasiassa edes ole olemassakaan!

Jos tällainen 40 risainen on sattunut päätymään kierrätykseen eli vanhalla iällä kumppaninhakuun, keskustelupalstoilla tiedetään kertoa että tuon ikäiseltä on kaikki jo ohi. Koska lisääntyminen on parinhaun ainoa tai ainakin tärkein päämäärä, on nelikymppisemme lähinnä ongelmajätettä jonka ainoa funktio löytyy vaikkapa kovin muodikkaaksi tulleesta puumailusta. Kun parikymppisen naisen on ensin pitänyt olla levittelemässä reisiään ikäisille (ja ainakin vanhempien miesten mielestä myös vanhemmille miehille) naruttaakseen jonkun piruparan suhteeseen, niin nyt naisen tärkein käyttötarkoitus puolta vanhempana onkin se että hän alkaa kouluttamaan nuorukaisia seksuaalisiksi atleeteiksi hurmaamaan ikäisiään tyttösiä. Ja tästähän ei enää palkita suhteella, vaan seksillä, eli jos olet 40 risaisena seksipeto niin mikäs sinun on ollessa.

Jos sen sijaan haluat olla paljon paljon muutakin, niin olet suoraan sanottuna kusessa.

Mikään sinussa ei ole kiinnostavaa ja mikään taho ei ajattele juuri sinua kun laatii kaikenlaisia hankkeitaan. Okei, saatat ehkä päästä irtosolututkimukseen. Jippii, sinut on muistettu! Mutta akkain lehdissä olet olemassa vain silloin kun on käydään läpi ikäpolvi ikäpolvelta aukeama aukeaman jälkeen kullekin ikäkaudelle tarkoitetut meikkivinkit.

Henkisellä puolella 40+ naisessa ei ole mitään kiinnostavaa jutunjuureksi asti. Pitää olla se 50+ vaihdevuosiensa kanssa ongelmoimaan alkanut hikinen rähjääjä että alkaa se henkinen puoli kiinnostamaan. Julkkiksista voinee päätellä että vaihdevuodet kestävät 20 v. Ainakin niin pitkältä tuntuu se aika että eräskin daami on niistä avautunut jokaisessa lehdessä mitä Suomesta edes löytyykään. Kun ilmeisesti kyseinen asia on noin suuri juttu, niin johan tässä alkaa oikein kammoamaan ikääntymistä ja pelkäämään lähes huonot housussa että helvetti on irti kun mittariin kilahtaa 50 v. Miehetkin pelkäävät sitä jo niin kovin etukäteen että varmuuden vuoksi jättävät väliin nelikymppisten naisten deittailun ettei sitten muutaman vuoden päästä ole piru irti ja akka kuin naispaholainen suoraan seitsemännestä helvetistä. Sellaista naista ei sitten varmaan enää uskaltaisikaan jättää, toisin kuin nelikymppisen naisen aina kehtaa jättää. Vaikka kuinka monta kertaa ja mielellään aina kun siltä on saanut ensin seksiä.

Mitä tulee 40+ miehiin, niin sen ikäisiä ei kiinnosta enää yhtään mikään ja kaikkein vähiten suhde. On opittu että seksiä saa muutenkin. Nämä hyväkkäät odottavat että jostain pitää löytyä joku prinsessa tai missi vähintään että jaksaa vaivautua deittailemaan naista ollenkaan. Tavikset eivät kelpaa, ei vaikka sieltä omastakin peilistä pällistelee pelkkä tavismies.

Ehkä olisi jotenkin helpompaa saada oma äänensä kuuluville mikäli ei olisi suuria ikäluokkia jonkinlaisena henkisenä tulppana niin että kaikki asiat pitää aina mennä heidän ehdoillaan. Tuskinpa niistä vaihdevuosistakaan olisi niin opittu metelöimään jos heikäläiset eivät olisi tulleet siihen ikään ja tajunneet alkaa mekastamaan, jonka johdosta vuosikymmenen nuoremmat naiset nyt sitten lässyttävät lehdet täyteen hilmojaan ja ilmojaan. Annas kun arvaan niin kun päästään siihen että meikäläisen sukupolvi kärsii niistä, niin sitten ne ovat jo taas olemattomiksi vaietut.